Kolumni: Veto- ja pitovoima elinkeinojen näkökulmasta

by

Veto- ja pitovoimasta puhutaan Järvenpäässä paljon. Usein keskustelu painottuu perustellusti ihmisiin, jossa yksinkertaistettuna mittarina on kaupungin väkiluvun kasvu. Keskustelin Janne-Areenan kauke -paneelissa elinvoimajohtaja Marko Lehenberging kera kaupunkikehitykseen liittyvistä aiheista, joissa veto- ja pitovoimakin hiljan edenneen kaupungin strategian ansiosta nousi usein esiin. Hyvä niin, koska asia on tärkeä kaikille Keski-Uudenmaan kunnille.


Veto- ja pitovoimaa pitäisi kehittää myös yrityksillä. Aivan kuin ihminen, yritykselläkin on eri elinkaaren vaiheita, esimerkiksi autotalli, talliosake, oma halli, ja lopuksi useita toimipisteitä. Pitovoimatekijöitä ovat esimerkiksi yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin vastaavat toimitilat, työvoiman saatavuus, sekä yrityksen saavutettavuus sekä työntekijöiden että asiakkaiden toimesta. Verojen ja maksujen kustannustaso vaikuttaa sekin, joskin ne yleensä skaalautuvat. Kysymys on siitä, kannattaako toimintaa jatkaa nykyisessä kunnassa.

Toimitila- ja tonttikannan monimuotoisesta tarjonnasta pitäisi huolehtia tarkkaan. On hyvä, että kaupunki uudistuu, mutta samalla pitää kuitenkin malttaa säilyttää vaatimattomampiakin toimitiloja, joissa voi toimia edullisesti. Nykyiset uudet tilat ovat 40 vuoden päästä edullisempaa tasoa, ja nykyiset edullisimmat on korvattu taas uusilla. Toimitilakannassa pitää huolehtia toimitilojen eri elinkaarivaiheiden tasapainosta.

Vetovoimatekijöinä voidaan pitää vähintään samoja asioita. Perustarpeisiin vastaamista. Toimitila pitää löytyä järkevästi, ja hyvistä työntekijöistä kilpailun pitää onnistua vähintäänkin siten, ettei yrityksen saavutettavuus eri liikennemuodot huomioiden muodostu ongelmaksi.
Huippuosaaja saa huippupaikan, ja osatekijänä huippupaikassa mitataan menetetyn vapaa-ajan ja siitä saadun korvauksen lisäksi myös työmatkojen hintaa, niihin kuluvaa aikaa ja matkustusmukavuutta. Huippuosaajia on tulevaisuudessa entistä enemmän tarjolla, kun Stadin bulevarditiimi heittää kilvan kapuloita työmatkailijan rattaisiin.

Jotta paikallisten yritysten määrä, joita Järvenpäässä on 2500, saadaan harkittuun kasvuun, täytyy veto- ja pitovoimasta huolehtia myös yritysten näkökulmasta koko seutukunnan alueella!


Willem van Schevikhoven,
Varapuheenjohtaja, Uudenmaan Yrittäjät
Kaupunginhallituksen jäsen (kok.), Järvenpää


Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 19.6.2019: Veto- ja pitovoimaa elinkeinojen näkökulmasta