Ryhmäpuheenvuoro Talousarviopykälässä Järvenpään Kaupunginvaltuustossa.

by

Tässä 15.11.2021 Järvenpään Kaupunginvaltuustossa pitämäni ja kirjoittamani Kokoomuksen valtuustoryhmä ryhmäpuheenvuoro. Tiivistän koko puheenvuoron näin: säästäminen ei ole kurjistamista, vaan se on kehitystä ja innovointia, eli myös paremmin tekemistä.


Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja kokousta seuraavat,

Olemme talousarviomme käsittelyn päätepisteessä, joka sekä aikataulunsa, että olosuhteidensa osalta on ollut poikkeuksellisen haastava. Tästä aikataulultaan kireästä ja haastavasta, kuitenkin onnistuneesta prosessista, tahdomme kiittää niin kaikkia viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin.

Vaalien siirryttyä keväällä, jäi tätä ennen vasta kolme valtuuston kokousta pitäneelle valtuustollemme tavanomaista vähemmän aikaa luotsata talousarvio läpi sen jokavuotisen prosessin. Prosessin laittoikin kesäkuussa virkamiesvalmisteluun jo edellinen kaupunginhallitus.

Sekä menneet kaksi vuotta, että etenkin tulevat vuodet ovat niin ikään poikkeuksellisia, ja ovat tuoneet, sekä tuovat mukanaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat vahvasti myös Järvenpään talouteen.

Talousarviossa tunnistetaan merkittävimmäksi riskiksi talouden puskureiden riittäminen, toimintaympäristön muuttuessa.

Nelivuotiskautemme suunniteltu ylijäämä on noin 14.3 miljoonaa, jonka aikana väkilukumme ennustetaan kasvavan noin 50 tuhanteen asukkaaseen.

Voimakas kasvu on verrokkikuntiin nähden positiivinen asia, joka voi kuitenkin luoda uutta investointipainetta. Lainamäärämme kasvaa, ja korkojen nousu on riski, joka kasvattaa rahoituskulujemme osuutta merkittävästi. Lainamäärän ja investointien hallinta, vaikkakin osana toista pykälää, on taloutemme kannalta varsin merkittävä seikka.

Kokoomus korostaa pitkäjänteisen ja kauas katsovan talouden hallinnan tärkeyttä. Valtaosa Kokoomuksesta tuki edellisellä käsittelykerralla vielä tiukempia taloustavoitteita, mutta päätösesityksessäkin olevat tavoitteet ovat etenkin aavistuksen valoisammassa tulevaisuuskuvassa hyviä.

Säästöt, joita ohjelmasta löytyy, eivät ole kurjistamista ja leikkaamista, vaan kehitystä, innovointia, ja asioiden tekemistä uusilla, paremmilla menetelmillä.

Minkälaisessa maailmassa eläisimmekään, ellei kukaan olisi halunnut parantaa kilpailukykyään esimerkiksi rakennusalalla. Naulapyssyn ja sirkkelin sijaan, talomme rakennettaisiin edelleen vasaran ja käsisahan avulla. Tätä on kehitys ja kilpailu – asioiden tekemistä, ei kurjemmin, vaan paremmin.

Päättäessämme vuoden 2022 talousarvion, lukitsemme osan muuttujista kuten käytännössä veroprosentin myös vuodelle 2023. Tämäkin on poikkeuksellinen ja varovaisuutta edellyttävä tilanne, etenkin kun saamme tietää todellisen meiltä Hyvinvointialueelle lähtevän rahamäärän, vasta päätöksemme jälkeen.

Tuusulanjärven selältä puhaltavat muutosten tuulet. Vuoden 23 alusta käynnistyvät hyvinvointialueet, ja toisaalta heti perään vuoden 2024 alusta kunnille siirtyy vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Tehtäväkenttämme kapenee ensin merkittävästi, jonka jälkeen se jälleen kasvaa. Hyvinvointialueista on puhuttu jo paljon, mutta sen keskustelun varjoon on osaltaan jäänyt tämä toinen merkittävä muutos.

Muutos on haastava, mutta samalla myös mahdollisuus kirkastaa, ja tiivistää tehtäväkenttäämme, ja tekemistämme. Myös uusilta hyvinvointialueen päättäjiltä vaaditaan määrätietoista tekemistä, jolla on Järvenpääläisten kokonaisveroasteeseen ja hyvinvointiin valtava merkitys.

Etenkin talouskehyksen myöhemmillä vuosilla -22 jälkeen, tarvitaan tämän hetken suunnitelmiin riittävää joustoa ja riskinsietokykyä, joilla tuuli ei heiluta venettämme liiaksi. Riittävän ajoissa varautumalla ja kauas katsomalla, voimme kehittää ja tehdä paremmin, kun taas kiireessä ja pakosta tehdyillä liikkeillä oikeampi sana on kurjistaminen.
Talouden seuranta ja ohjaus myös talousarviopäätösten välillä on tärkeää. Vaikka monesti korostetaan sitä, että taustapeiliin ei liiaksi kannata vilkuilla, olisi jo menneiden vuosien kehysten sisällyttäminen osaksi materiaalia harkitsemisen arvoista.

1 + 3 vuoden kehyksen lisäksi voisi siis olla hyväksi tarkastella 3 + 1 + 3 vuoden kehystä, jossa näkisimme kuinka toimintaympäristömme ja arviomme ovat myös menneillä nelivuotiskausilla toteutuneet, ja kuinka asiat ovat pidemmällä aikavälillä kehittyneet.

Vastaava tilanne löytyy suomalaisuuden perikuvasta, eli peilityynestä järvestä, jossa soutaja katsoo ei vain eteen, vaan myös taaksepäin kiintopisteeseen, säilyttääkseen oikean kurssinsa.

Järvenpään Kokoomus antaa yksimielisen tukensa talousarvion pohjaesitykselle.