Viikko 7: ATT ja PTAH leireilyä

by




Alkuviikko suunnistusta ja leirivalmistelua

Toiseksi viimeinen viikko p-kautta käynnistyi ampumaratapäivällä vekaran ampumaradalla. Ei suurempia mullistuksia, vaan ihan peruskiva päivä.
Tiistaina aamupäivästä oli ohjelmassa suunnistusta. Suunnistustaitoni ovat aika hyvät enkä varuskunta-alueella tarvitse kompassia, tai niin ainankin luulin. Rata koostui kahdeksasta rastista ja lähdin hyvää vauhtia kaartin hallilta juoksemaan. Toisen ja kolmannen rastin etsinnässä vierähti kuitenkin vähän liikaa aikaa, joten 3.3km mittaisen radan kiertämiseen meni minulta 37 minuuttia. Kuntoisuusloman olisi saanut noin 30 minuutin suorituksella joka ilman paria huonoa reittivalintaa ja sekoilua olisi hyvin onnistunutkin. Uudestaan pääsee kuitenkin yrittämään seuraavilla kausilla, joten eiköhän tuosta vielä kuntsari tule.
Iltapäivästä valmistelimme PTAH, eli peruskauden taisteluammuntaharjoituksen leiriä. Käytännössä laskimme materiaalin ja valmistelimme sen mm. kiinnittämällä naamioverkot valmiiksi toisiinsa. Päätteeksi kaikki pakattiin autoon, ja pakkasimme itse kenttävarustuksen ja taisteluvarustuksen.
Ensimmäiset päivät olivat siis hyvinkin leppoisia ja mukavia.



Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Aika tarkalleen neljä vuotta takaperin oli meikit kondiksessa! #throwback #throwbacks #throwbacksaturday #m05 #alokas #ampumaleiri #harjoitus #intti #inttimuistot #aikakultaamuistot #ihanaaaikaa #lumipuku #conscript #soldier #private #vekaranjärvi #pahkajärvi #vekara

Henkilön Willem van Schevikhoven (@vanschevikhoven) jakama julkaisu



PTAH leirin ensimmäinen päivä

Keskiviikkoaamuna herätys oli tuttuun tapaan 5.15 josta siirryimme nopean aamupalan jälkeen takametsään aloittaaksemme marssin leirille. Koska joukolla pitää olla yhtenäinen varustus, ja toinen kokelaista oli unohtanut piponsa, olimme sitten kaikki ilman pipoa kunnes pääsimme kasarmialueen ulkopuolelle. Vähän meinasi päätä paleltaa.
Päivä oli jälleen melko kuvankaunis ja marssimme aamupäivän auringonpaisteessa samaisen mäen päälle jossa majoitusharjoituskin oli pidetty. Päivän ohjelma koostui poteroiden kaivamisesta ja partion hyökkäys- ja puolustusammunnan kuivaharjoittelusta.
Ensimmäisen yön unet jäivät todella vähiin. Aloitin 21-22 lähivartiovuorolla, sitten 23-00 poterovartiolla, heräsin 1.30 hyökkäykseen joka kesti reilut puoli tuntia, jälleen 3.30 hyökkäykseen josta jatkoin poterovahdissa aamu viiteen. Herätys oli 6.30. 15 min ennen vuoron alkua siis aina herätys ja meikäläisen olemattomat unenlahjat takasivat sen että aika väsyneillä silmillä mentiin seuraava päivä.

Ensimmäinen yö kokonaisuudessaan oli kuitenkin todella mahtava kokemus, sillä joukkueestamme lähti yllätyshyökkäyksiin nelihenkinen partio: minä, toinen pioneeri K, ryhmänjohtajamme A sekä kokelas L. Yön pimeydessä lipastimme reilun satsin räkäpäitä ja hiivimme toisen joukkueen selustaan. Pääsimme melko lähelle jonka jälkeen avasimme kuvainnollisesti tulen herättäen joukkueen melko vittumaisella tavalla. Kokelaamme antoi myös vähän palautetta herätetyn joukkueen toiminnasta, sillä niillä meni noin 10 minuuttia kömpiä ulos teltasta, ja siinäkin vaiheessa miehet seisoskelivat teltan edustalla suunnilleen tupakkaa poltellen sen sijaan että juoksisvat asemiin.

Toinen hyökkäys oli vastaavanlainen, eli kiersimme kolmosjoukkueen selustaan, ja kun pääsimme tarpeeksi lähelle noin 50 metrin päähän avasimme tulen. Mainittakoon, että kolmosjoukkue ei edes herännyt, tai siis tullut ulos teltasta.
Yhteenvetona: nelihenkinen partiomme olisi melko varmasti onnistunut tuhoamaan koko komppanian sillä toiminta oli hyvin hidasta. Meidän joukkueessa sentään mennään kahdessa minuutissa poteroon ja puetaan sitten siellä tilanteen niin salliessa.




Toinen PTAH leiripäivä

Toinen leiripäivä koostui kokonaisuudessaan partion hyökkäys- ja puolustustaistelun harjoittelusta perjantain varsinaista taistelua varten. Ansaitsin myös kahvilipun kertomalla ylikersantille että telttapohjan routaiseen maahan kannattaisi lyödä pari reikää läpi routarajasta toimimaan ikäänkuin viemärinä. Kaikkea sitä aamuyön tunteina poterossa tulee mietittyä, mutta kyllähän se viemärinä toimi etenkin hiekkaisella harjulla. Tulevaisuudessa moiset kannattaa kyllä tehdä ennen teltan pystytystä niin saa hutkia ja huhkia oikein kunnolla sen rautakangen kanssa tarpeeksi isot reiät etteivät jäädy roudasta umpeen.
Toisena yönä onni potkaisi, sillä vältyin kokonaan vartiovuoroilta ja sain nukkua koko yön putkeen. Se tuli kyllä tarpeeseen!




PTAH tositoimet

Perjantai aamu alkoi "ennen sianpieremää", eli karvan yli neljä aloimme purkamaan telttaa ja lastaamaan tavaraa autoihin. Aamupalan söimme vasta pari tuntia heräämisestä, ja siihen oli varattu ruhtinaalliset 10 minuuttia aikaa.

Päivän ohjelmahan siis koostui taisteluammunnoista joissa ammutaan ns. janttereita kovilla. Jantteri on peltinen läpyskä joka nousee harjoituksen johtajan painaessa nappia ja laskee kun siihen osuu. Rata oli noin 150 metriä pitkä ja janttereita oli sijoitettu sinne tänne maastoon. Jantteriammunta oli tähän mennessä yksi parhaista kokemuksista sillä omasta ammunnasta ja toiminnasta sai välittömän palautteen jantterin kaatuessa. Muutama aika makoisa osuma puun takaa pilkottavaan jantterin reunaan kruunasi fiiliksen. Partiomme sai paljon kehuja ja koko päivä oli tähän asti erittäin loistava. Ammunnat loppuivat jo puolilta päivin josta siirryimme takaisin yksikköön. Muutamat toimeliaat vemppamiehet olivat jo huoltaneet aiemmin saapuneen materiaalimme joten pääsimme myös nopeasti tupiin. Juoksin heti ensimmäisenä suihkuun ja posliinipöntölle, sillä sitä olin odottanut kassulla eniten.

Tuota pikaa koko yksikkö komennettiin auditorioon jossa minulle tuntematon yliluutnantti antoi tähän mennessä helpoimman kuntoisuusloman: osta 36€ hintainen paketti pioneerikillan lehteä ja myy se niin saat kuntsarin. No minä ostin ja saas nähdä tuleeko tästä racelle peräti uusi hittituote, heh.

Tunnelma latistui kuin nyrkin iskusta otsaan, sillä meille ilmoitettiin että ryhmämme lähtee kävellen takaisin leirialueelle keräämään roskia koska se oli likainen. Matkaa alueelle oli noin 2.5 kilometriä, mutta se tuntui todella pitkältä. Kävelimme 25 minuuttia, keräsimme roskia 5, ja kävelimme taas takaisin 25 minuuttia. Kokelaamme koki jonkinsortin hermoromahduksen kun osa porukasta päätti kesken paluumatkan laskea jätesäkeillä hervottoman pitkän mäen alas. Päivä päättyi ruokailun jälkeen ja siirsin viimeisillä voimillani itseni sotkuun syömään tähän mennessä isoimman kasan munkkeja, eli 6 kappaletta.

Illalla pidin jälleen pinkkapunkkatarkastuksen naapurituvalle. Pinkat olivat viimeisen päälle tehtyjä, joten uusintoja ei tarvittu kuin kaksi kappaletta muutamaan repsottavaan lakanaan ja parin henkilön pinkkoihin. Hyvä nyrkkisääntö kaikkeen vertaisjohtamiseen tuli eräältä alikersantilta joka tiivisti asian niin, että alaisilta, tässä tapauksessa kyseiseltä tuvalta vaaditaan se mihin itse tietää pystyvänsä eikä mitään yliluonnollista täydellisyyttä tai mielialan mukaan vaihtuvia rimoja.

Yhteenvetona PTAH leiri oli ihan mukava kokemus. Ensimmäisenä iltana paikalla kävi sotkuauto josta sai käteisellä ostettua kahvin ja munkin. Kumpanakin iltana paistettiin lisäksi makkaraa kaminan kupeessa. Fyysistä toiminaa leiri sisälsi paljon joten pientä uupumusta oli lopuksi havaittavissa.




Peruskauden ATT ja siitä kuntsari

Lauantaipäivää odotin innolla, sillä luvassa oli ATT josta saa kiitettävällä suorituksella, eli 11 osumalla 12 laukauksesta tauluun kuntoisuusloman. Harjoittelimme muutaman kerran ja ryhdyimme tositoimiin. RK7 rytmissä maaten meinasin aluksi ampua vieruskaverin taulua, ja luulin parin laukauksen menneen ohi. En välittänyt huonoista viboista, vaan ammuin polvelta hyvän setin. Viimeiseksi siirryimme 50 metrin etäisyydelle ampumaan kolme laukausta seisaaltaan, ja jännitykseni oli jo suuri sillä näin taulun alalaidassa (siis osuma-alueen ulkopuolella) mustan läntin. Ammuin seisovat kuitenkin ihan hyvin jonka jälkeen siirryin pikapikaa ruokailemaan ennen muuta joukkuetta. Tulos mietitytti hivenen. Pikaruokailun jälkeen siirryimme tauluille, ja olin ratketa riemusta kun huomasin kaikkien 12 laukauksen menneen siistiin kasaan keskelle taulua. Musta läntti taulun alalaidassa oli musta paikkatarra joka kauempaa näytti erehdyttävästi reiältä. Kuntsari ja ampumamerkki tuosta suorituksesta siis tuli.

Hetikohta lounaan jälkeen lähdimme alikersantti U:n kanssa transulla kohti yksikköä, sillä bussini oli määrä lähteä klo 15.10 kouvolaan. Tie oli huonossa kunnossa, ja jos totta puhutaan olisin itse ehkä jännittänyt pohjettani aavistuksen enemmän, joten myöhästyin vekaralta lähtevästä bussista. No eikai siinä, soitin taksin ja maksoin itseni kipeäksi (76.20) kyydistä Kouvolaan. Leiriviikon päätteeksi kävin ansaitulla pizzalla aseman liepeillä ja jatkoin matkaa 17:27 junalla. Nyt kirjoittelen tätä.




Pitää töitäkin välillä tehdä

Tämänkertainen viikonloppu on vain yhden päivän mittainen, ja tiiviiseen aikatauluun on mahtunut aika paljon erilaisia pikku todo hommia kuten mainosten tekemistä, uusimista, sähköpostien vastailua ja kuittaamista niin firman kuin Pornaisten Yrittäjienkin osalta. Mahtuipa ohjelmaan vähän google Analyticsiä, Webmaster toolsia ja Adwordsiakin. Helpot ja yksinkertaiset asiat onnistuvat kasarmilla kätevästi puhelimella, mutta kun tarvitaan useampia selainikkunoita, exceliä ja pankkitunnuksia teen asiat mielummin lomalla jossa voin keskittyä ja tiedän ettei minuutin kuluttua tarvitse seistä pihalla valmiina. Ensiviikolla on luvassa muutto 1. PionK AUK tupaan, joten koitan ehtiä juttelemaan päällikön kanssa sen verran että voisin konkreettisesti tiivistää armeijan tarjoamat lomakuviot yrittäjille ja luottamustoimissa toimiville.

Viikolla soittelinkin jo jätkille ja täytyy jälleen todeta homman toimivan mallikkaasti. Kävimme vähän keskustelua pienten ns. täyteduunien hoitamisesta, ja oikeastaan siitä että ne kannattaa ensisijaisesti kasata yhdelle päivälle jolla toteuttaa sitten peräkanaa useita pieniä hommia. Näin itse myyntiin ja tärkeiimpiin asoihin ei tule joka päivä useita katkoksia keskittymistä häiritsemään.

Willem, yrittäjä