Vaaliteemat ovat ylätason asioita – arvoja. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä myös hetkeksi konkretian ääreen miettimään kulunutta kautta, ja sitä kuinka arvot ovat näkyneet päätöksenteossa.
Tässä kirjoituksessa on muutama nosto kuluneelta kaudelta. On hyvä muistaa, että yksin ei poliitikko saa mitään aikaiseksi, vaan kyseessä on joukkuepeli, jossa asioiden eteenpäin viemiseksi on vakuutettava myös muut. Tässä onnistuakseen on repimisen sijaan kuunneltava enemmän kuin puhuttava, ja ymmärrettävä vaikka ei samaa mieltä olisikaan. Näin on mahdollista löytää yhteisiä säveliä vaikeissakin asioissa.
Vaikuttaminen alkaa omasta ryhmäkokouksesta ja asioiden esiin tuomisesta rakentavasti. Valtuustossa isot linjat on pitkän aikaa sitten valmisteltu ja päätetty, joten merkittäviä muutoksia aikaansaadakseen on oltava hereillä jo hyvissä ajoin.
Päätöksenteossa on yksin Järvenpäässä ollut hallituksessa 1333 pykälää, ja valtuustossa 421 pykälää. Osa isoja, osa pieniä. Jokainen päätöspykälä on asia joka käydään läpi ennen päätöksentekoa. Lista siis on tosi tiivis, mutta kattaa niitä asioita, joita olen pitänyt kaikkein merkityksellisimpänä sekä arvojeni mukaisina.
Jos et jaksa lukea kaikkea, listaan kohdat otsikoittain tähän:
- Heti alkukaudesta 2021 vähennettiin talouden painetta KH talousarviokäsittelyssä
- Investoinneista 40 M€ supistustavoite, eli noin 2.8 M€ vuodessa käyttötalouteen
- Isompia asuntoja, vähemmän vuokra-asumista
- OP Korttelin liiketilojen määrää lisättiin vuoden 2024 lopulla
- Kansakoulunkadun koulun kohtuuhintainen peruskorjausvaihtoehtokin on olemassa
- Yksikkökustannuksia lasketaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
- Nostin kaukolämmön hinnoittelumonopolin pöydälle hallituksessa
Heti alkukaudesta 2021 vähennettiin talouden painetta KH talousarviokäsittelyssä
Vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2023 -2025 talouskehys sisälsi vaaran myös veronkorotuksesta. Ei suoraan, mutta veronkorotuksen tarpeellisuutta arvioitaisiin vuoden 2023 talousohjelman laadinnassa.
Ehdotuksestani säästöjä haettiin hallituksen talousarviokokouksessa 3 %. Veronkorotus oli kesän virkavalmistelun lähtölaukauksessa sekä keskusteluissa vakava uhka, vaikka esityksessä sitä ei syksyllä ollut. Taloudelle tyypillistä on, että negatiivisia poikkeuksia tulee enemmän kuin positiivisia, joten varautumalla poikkeuksiin, luodaan pelivaraa talouteen. Tämän takia ehdotus oli mielestäni perusteltu, ja on edelleen – pelivaraa tarvitaan, koska maailma ei ole ikinä täysin ennustettavissa.
Ihan tätä 3 % tavoitetta ei valtuustossa 6.9.2021 saatu, vaan esitys poistettiin. Toisaalta samassa kokouksessa oli käsittelyssä myös toisen suuntainen esitys, jossa sopeutusta olisi tehty veronkorotuksilla, joka sekin kaatui. Lopputulos oli kh esittelijän ehdotuksen mukainen, eli valtuustossa ei tehty merkittäviä myönnytyksiäkään, joka on tarkan talouden kannalta hyvä asia.
Vaikka päätösketjussa ei päädytty 3 % sopeutukseen, 20 valtuutettua 51 piti äänesti sen säilyttämisen puolesta. Kauden alussa mielestäni kireäkin ehdotus kuitenkin viitoittaa ja antaa suuntaa talouden keskustelulle, jossa talouden rajoitteet kauden alussa tunnistetaan, ja työtä terveen talouden ja veronkorotusten torjumisen eteen voidaan jatkaa.
Tein ehdotuksen asiasta KH kokouksessa 23.8.2021.
Hyvinvointialueiden aloittaessa 12,64 % kunnallisverosta siirtyi hyvinvointialueille laskennallisena osuutena, jolloin Järvenpään vuodelle 2021 päätetystä 20,25 % kuntaveroprosentista kunnan osuudeksi jäi 7,61 %. Vuodelle 2025 kuntaveroprosentti on 7,6 %.
Kausi on ollut taloudellisesti kireä, mutta työ veronkorotusten torjumiseksi ansaitsee pisimmän osuuden tästä kirjoituksesta, koska se on politiikkani perusta.
Investoinneista 40 M€ supistustavoite, eli noin 2.8 M€ vuodessa käyttötalouteen
Investointiohjelma Järvenpäässä on mittava, joka näkyy kaupungin velkaantumisena. Olemme rakentaneet paljon, ja monesti myös melko hienoa vanhan korjaamisen sijaa.
Kaupunginvaltuusto 13.11.2023 § 72, investointiohjelma 2024 – 2033
Kaupunginvaltuusto päättää…
2. että investointiohjelmasta karsitaan vuosilta 2024 – 2027 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Tätä koskeva muutos investointiohjelmaan tuodaan päätöksentekoon erikseen. Uusia sitoumuksia investointihankkeisiin ei tehdä ennen muutoksen käsittelyä kaupunginvaltuustossa.
Investointiohjelmasta väännettin hallituksessa ja valtuustossa pitkään. Kysymys ei ole helppo, ja se jakaa päättäjien arvoja. Ohjelmasta saatiin lopuksi noin 40 M€ pois tai siirrettyä, ja tulos on näyttäytynyt korko- ja poistokustannusten maltillisempana tasona, luoden pelivaraa talouteen.
Tämä päätös oli ennenkaikkea yhteispeliä, mutta minullakin oli ”sormeni pelissä”. Tein edeltävän hallituksen kokouksessa nopean Excel -harjoituksen ja konkretisoin karsinnan vaikutusta esimerkiksi kouluavustajiin.
Jokainen 900 000 € karsittuja investointeja tuottaa poistojen ja korkojen kautta noin 63 000 €/v helpotusta käyttötalouteen. Se on aika tarkalleen esimerkiksi yhden kouluavustajan vuosikustannus.
Tässä vielä laskelma, jotta tämä konkretisoituu.
900 000 € * 5 % (20 vuoden tasapoisto) = 45 000 €
900 000 € * 2 % (2 % arvioitu korkotaso) = 18 000 €
Vaikutus käyttötalouteen 63 000 € vuodessa.
Investointien poistoajat vaihtelevat, mutta 20 vuotta on tyypillinen aika rakennukselle, ja 2 % maltillinen arvio pidemmän aikavälin korkotasosta jota kaupunki lainoistaan maksaa. Nämä kustannukset tulevat kaupungin tuloslaskelmaan, joka rahoitetaan verotuloilla, ja josta maksetaan niin päivähoito, kouluavustajat kuin liikuntapaikkojen ylläpito.
Rahat kannattaa laittaa toimintaan, ei seiniin. Koska säästöt saatiin, äänestin myös avustajien lisäämisen puolesta vaikka yleistilanne onkin tiukka. Olin kokoomuksen ryhmässä ainoa joka esitystä avustajien lisäämisestä kannatti, mutta pidin sitä perusteltuna koska olin hallituksessakin käyttänyt puheenvuoron jossa vertasin yllämainittua investointien suhdetta käyttötalouteen ja tekeviin käsipareihin.
Työ investointien parissa ei päättynyt tuohon kokoukseen, eikä se pääty ikinä. Hanke hankkeelta on punnittava tarkoin, tarvitaanko kaikkia menoeriä, ja ovatko kaikki hankinnat perusteltuja. Kohteeseen kuten Kansakoulunkadun koulurakennukseen on tärkeä tutustua fyysisesti paikan päällä: se antaa päättäjälle konkretiaa, vaikka se viekin aikaa ja on pois päivätöistä.
Isompia asuntoja, vähemmän vuokra-asumista
Mielestäni Järvenpään pitäisi asuinpaikkana olla radan varren halutuin, ei halvin. Asunto-ohjelmaa käsiteltiin menneellä kaudella todella pitkään. Osin syynä on sen valtava merkittävyys kaupungin kehityksen kannalta, toisaalta se myös jakoi päättäjien mielipiteitä.
Joukkuelaji on asunto-ohjelmakin ollut. Päätöksenteossa on saatu vuokra-asumisen osuutta asuntotuotannosta laskettua, ja nostettua mm. asuntojen keskikokovaatimusta. Ohjelma on todella haastava, sillä kaupunki ei voi toisaalta alkaa kieltämään asuntokauppoja (eli että sinä myisit asuntosi isolle vuokrayhtiölle).
Meillä on nyt iso asuntokupla, ja ylitarjontaa pienistä vuokra-asunnoista. Suunta jolla kehitys kääntyy, määräytyy päätöksenteossa.
Asuntojen hintakehityksestä huolehtiminen on asukkaan omaisuuden varjelemista. Jos asuntopolitiikalla luodaan ylitarjontaa ja asunnoista syntyy ylitarjontaa, se laskee omaisuuden – sen eläkesäästön ja kovan työn tulosten arvoa. Ei kovin reilua? Ei minunkaan mielestäni.
Olen hallituksessa monesti todennut, että meidän pitäisi tavoitella maltillista, maan keskitasoa aavistuksen parempaa asuntojen hintakehitystä. Aavistuksen keskitasoa nopeampi kehitys kielisi siitä, että olemme halutuin, emme halvin asuinalue.
Vuokraukseen onkin mahdollista vaikuttaa mutkan kautta, eli vaatia isompia ja monipuolisempia, myös perheasuntoja, joilla kokonaisten kerrostalojen rakentaminen yksiöitä täyteen ei onnistu.
Kannatan lähtökohtaisesti markkinataloutta, mutta kaupungin tehtävä on tässä asettaa isoja linjoja, joilla Järvenpäätä rakennetaan tulevaksi jopa sadaksi vuodeksi.
Riittävän autopaikkamäärän varmistaminen asunto-ohjelmassa on myös asia, jonka puolesta on tärkeää tehdä työtä. Vaikka raiteet ovat hieno asia, ja pyöräilen itsekin, on selvä että me tarvitsemme arjessa nyt ja tulevaisuudessa myös riittävää paikoituskapasiteettia niin työssäkäynnin kuin lasten ja nuorten harrastamisen sujuvaan mahdollistamiseen.
OP Korttelin liiketilojen määrää lisättiin vuoden 2024 lopulla
Keskustan työpaikat ovat kestoaihe joka on esillä päätöksenteossa. Alkuperäisessä sopimusehdotuksessa liiketilojen määrä oli aiempia luonnoksia pienempi, eikä tätä onneksemme suoraan nielty, vaan asiasta aloitettiin neuvottelemaan.
Keskusta ei voi olla vain asuintaloja, vaan tarvitsemme sinne kipeästi lisää sekä liiketiloja, että myös asuin- ja toimistokäytön välillä muunneltavia tiloja, joihin niin isot kuin pienet asiantuntijayritykset voivat sijoittua.
Miksi nämä liike- ja toimistotilat sitten ovat niin tärkeitä? Keskustan eläväisyys eli palveluiden menestys syntyy asiakasvirroista, ja palveluilla on tapana myös keskittyä. Pelkästään asuinkäyttöön tarkoitettuna keskustan palvelut ovat melko vähällä käytöllä, ja lounasaikana syntyvät lähinnä työpaikoista lähtöisin olevat lounasvirrat eivät ala liikkumaan. Tämä vaikuttaa esimerkiksi ravintola-alan menestykseen ja valinnanvaraan suoraan. Toisaalta riittävän monipuolinen lounastarjonta, saavutettavuus ja työvoimapohja luo toimintaedellytyksiä myös muun tyyppisille yrityksille. Tämä kehitys ei tapahdu hetkessä, vaan vaati määrätietoista kehittämistä.
Yritykset luovat myös työpaikkoja joista syntyy kunnalle sekä tulo- että yhteisöverokertymää yritysten kautta. Tärkeintä on kuitenkin rikkaan yrityskentän luoma elinvoima ja palvelut jotka hyödyttävät kaikkia asukkaitamme.
Harvemmin keskusteltu on asia on edullisemman hintaluokan pienemmät toimitilat. Kun rakennetaan paljon uutta, rakennetaan usein suurten ankkurivuokralaisten ehdoilla, jolloin pienempiä ja edullisempia tiloja jää syntymättä. Päättäjänä olen toivonut usein myös malttia kehitykseen, sillä yrityskentän monimuotoisuuden kannalta meillä pitäisi olla myös edullisemman pään pienempiä toimitiloja, jotta mahdollisimman monelle yritykselle – ei vain HUSille ja OPlle – löytyy tiloja.
Liiketiloja ei rakenneta yhdessä kokouksessa, vaan työtä on tehtävä jatkuvasti.
Kansakoulunkadun koulun kohtuuhintainen peruskorjausvaihtoehtokin on olemassa
Järvenpään Yhteiskoulun Kansakoulunkatu on monelle järvenpääläiselle merkittävä ja historiallinen koulu. Se on myös mielestäni aika kaunis ja sisältä kouluksi elegantti.
Alkuperäisissä suunnitelmissa koulua olisi peruskorjauksen yhteydessä purettu ja uudistettu todella laajasti, käytännössä runkoa myöten. Tällä tavoin toteutettu korjaus lähentelee hintalapultaan uuden koulun rakentamista. Oleellista onkin korjaushankkeissa arvioida myös niiden laajuutta ja tarpeellisuutta – pääosin terve ja sisäilmaongelmaton rakennus on mahdollista korjata enemmän vanhaa kunnioittaen, ja kohtuullisemmalla budjetilla.
Koulu vaatii remontointia, mutta siinä ei ole todettu sisäilmaongelmia eikä se ole purkukuntoinen kuten räikeimmillään on sanottu. Se on aikakautensa hieno rakennus, jota tulisi huoltaa sen henki ja arvo säilyttäen. Laadukasta ja oppilaille turvallista työtä on mahdollista tehdä myös vanhaa kunnioittaen ja säästeliäästi, kuten myöhemmässä käsittelyssä osoittautui.
Pidin ja pidän kohtuuhintaisen korjaamisen selvittämisen vaihtoehtoa esillä, ja kannatan maltillisen peruskorjausvaihtoehdon selvittämistä lähtökohtaisesti kaikessa. Toki tähänkin vaaditaan enemmistön tuki. Kalliimpien peruskorjausten tai uusien investointien tulee siis olla aidosti perusteltuja – perusteluksi ei riitä että uusi on aina uusi ja hieno.
Täyden purkamisen tai siihen verrattavan korjauksen tulisi veronkorotuksen tapaan olla viimeinen vaihtoehto.
Yksikkökustannuksia lasketaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Hyvinvointialueella tein heti kauden alettua laajaa kannatusta saaneen valtuustoaloitteen yksikkökustannusten laskennan aloittamisesta.
Yksikkökustannuksia, eli yhden tietyn tyyppisen hoitokerran kustannuksia lasketaan nyt. Voimme oikeasti verrata paljonko hoitovuorokausi tai tietyn tyyppinen käynti maksaa, ja verrata sitä muihin alueisiin ja yksityiseen sektoriin.
Hyvinvointialueita on myös lakisääteisesti velvoitettu laskemaan tiettyjä yksikkökustannuksia. Mitä laajemmin niitä valtuuston vahvan tahdon tuloksena lasketaan, sitä tarkemmin voimme ohjata taloutta ja pureutua siihen missä ja myös miksi kustannukset eri suoritteissa ovat laskemallamme tasolla.
Kannatan myös yksityisen sektorin osallistamista palvelutuotantoon, sillä se edistää hoitoonpääsyä ja valinnanvapautta, ja on usein myös kustannustehokkaampi tapa tuottaa palveluita yksityisten yritysten kanssa.
Nostin kaukolämmön hinnoittelumonopolin hallituksessa pöydälle
Tämä on ihan tuore juttu, mutta vaikuttaa todella moneen järvenpääläiseen. Kaukolämpömme hinta on maan kärkikastia, ja noussut huomattavasti nopeammin kuin muissa kunnissa. Polttoaineen hinta siis ei selitä hinnan nousua, vaan se syntyy monopoliaseman väärinkäytöstä.
Kysyin hallituksessa:
1.) Mikä on sopimustilanteemme, eli onko meillä niiden kautta keinoja vaikuttaa yhtiöön. Putket ovat yhtiön, mutta maa jossa ne sijaitsevat on kaupungin. Tähän saamme kevään aikana vastauksia.
2.) Mitä vaatisi että kaukolämpöverkkoa avattaisiin kilpailulle. Emme tiedä vielä, koska sopimuksia selvitetään. Tätä on tärkeää selvittää, jotta vähintään mahdollistaisimme moni- ja pientuottajamalleja.
3.) Minkä tahon tulisi olla aktiivinen ja kenen arvioida hinnankorotusten kohtuullisuutta.
KKV, Krila tai Energiavirasto ovat kaikki potentiaalisia arvioijia, ja tässä taloyhtiöiden tulisi olla asiakkaina ensisijaisesti aktiivisia.
Aion pitää jatkossakin aihetta esillä, ja pyrkiä selvittämään ja käyttämään niitä keinoja joita kaupungilla on, jotta mahdollistamme kilpailua ja estämme monopoliaseman väärinkäyttöä.
Käy muuten TikTokista tai FB reelseistä katsomassa aiheeseen liittyvät videoni!
Työtä on edelleen tehtävänä
Työ veronmaksajan edun valvonnaksi toivottavasti jatkuu. Toivon, että tämä kirjoitus onnistui nostamaan muutamia asioita, jotka kuluneella kaudella ovat olleet mielestäni isoimpia asioita.
Vähän isommassa kuvassa kaupunginhallituksessa on vuosina 2021-2024 ollut 1333 pykälää, ja samalla nelivuotiskaudella valtuustossa 421 pykälää. Osa isoja, osa pieniä. Jokainen päätöspykälä on asia joka käydään läpi ennen päätöksentekoa.
Politiikka on pitkälti yhteistyötä eikä kukaan saa yksin tai änkyröimällä mitään aikaiseksi. En siis väitä että olisin tehnyt näitä yksin, eikä kukaan voi niin väittää koska enemmistön on oltava päätöksen takana – näissä olen ollut aktiivisesti vaikuttamassa, ja väitän että jokainen näkyy myös veronmaksajan lompakolla pitkässä juoksussa
Lisää arvoistani voit lukea artikkelista teemani – pysyvät arvoni. Voit myös lukea tarkan talouden ja maltillisten investointien arvoista sekä arvokkaan ikääntymisen ja toimivien palveluiden ajatuksistani tarkemmalla tasolla.
Haluatko olla mukana? Katso tästä miten voit olla mukana kampanjassani.
Numeroni ovat
👍 Järvenpään kuntavaaleissa 132
👍 Keski-Uudenmaan aluevaaleissa 2068
Ennakkoäänestys on avoinna 2. – 8.4., ja varsinainen vaalipäivä 13.4. Vaalit.fi -sivulta löydät kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestysohjeen, sekä aanestyspaikat.fi palvelusta ennakkoäänestyspaikat.
– Willem van Schevikhoven
#oikeastioikealta #kokoomus #järvenpää #keskiuusimaa #kuntavaalit #aluevaalit