Yritykset luovat valtavasti elinvoimaa, työpaikkoja ja hyvinvointia, sekä verotuloja suoraan sekä välillisesti työpaikkojen kautta. 18 vuoden yrittäjäkokemuksella ja pitkällä vaikuttajauralla Suomen Yrittäjien eri tasoilla, yritysten toimintaedellytykset ja ottaminen osaksi palvelutuotantoa monituottajamallin ja palvelusetelin avulla, ovat minulle merkittävä arvo.
👍 Palveluseteli ja monituottajamalli laajasti käyttöön: Otetaan palveluseteli laajasti käyttöön, ja tuotetaan palvelut yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin yhdistysten kanssa.
👍 Yritysten menestystekijät kuten toimitilat, saavutettavuus ja asiakasvirrat ovat osin kunnan hallinnassa. Päätetään asioista myös yritystmyönteisesti.
Todetaan aluksi fakta. Yksityisten yritysten tuottama palvelu on usein sekä kustannustehokasta että laadukasta. Tämä on todettu lukuisissa kustannusvertailuissa, ja tarjontaa kannattaa hyödyntää hyvinvointialueella ja kunnissa.
Kunnassa yritykset ovat niitä, jotka luovat näkyvimmin elinvoimaa, ja vastaavasti paikalliset yritykset menestyvät, kun niillä on asiakasvirtaa. Kunnalla on siis kaksi merkittävää roolia yritysten toimintaedellytysten ja elinvoiman rakentamisessa: ylläpitää toimintaympäristöä jossa asukkaita palvelevia ja työpaikkoja luovia yrityksiä syntyy, ja toiminnallaan myötävaikuttaa hankinnoista kaupunkisuunnitteluun siihen, että paikallisten yritysten asiakasvirta on riittävä.
Kunnan tehtävä on on luoda menestymisen edellytyksiä, ja alusta, jolla kuntalaisia hyödyttävät palvelut voivat kukoistaa.
Aloitetaan palvelusetelistä ja monituottajuudesta
Otetaan palveluseteli laajasti käyttöön, ja tuotetaan palvelut yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin yhdistysten kanssa.
Palveluseteli ja monituottajamalli, jossa yksityinen ja kolmas sektori on voimakkaammin mukana tuottamassa palveluita, on kehitys, jota ajan mielelläni. Erityisesti ovien pitäisi avautua hankintojen ja sopimusten koon palastelussa myös pienemmille yrityksille, joista työpaikkahyöty ja verohyöty jää alueen asukkaille.
Myös kolmatta sektoria eli yhdistyksiä kannattaa osallistaa palvelutuotannossa.
Asukkaan näkökulmasta palveluseteli ja monituottajamalli luo laatua ja joustavuutta. Toimija joka tuottaa palvelunsa kilpailukykyisellä hinnalla ja laadukkaasti, saa valinnanvapauden toteutuessa etua asiakkaan äänestäessä lompakollaan. Markkinat toimivat.
Kaikissa palveluissa, joita järjestämme, tulisi lähtökohdan olla kartoittaa markkinoiden olemassa olevat kilpaillut palvelut ja hyödyntää yrityksiämme.
Julkistakin perustuotantoa toki tarvitaan. Tässä mielessä kyse on riskienhallinnasta, kapasiteettijoustosta ja tuotanto-osaamisesta. Hinnoittelun vertailun ja laadun varmistamiseksi on myös järkevää asettaa mittareita.
Toinen liian vähän hyödynnetty voimavara yhteiskunnassa ovat sen lukuisat yhdistykset, joissa tehdään arvokasta ja laadukasta työtä vapaaehtoisvoimin. Toiminta voi olla hyvinvointiin liittyvää, kuntouttavaa tai vertaistoimintaa, tai vapaaehtoisia pelastuspalveluita. Meillä on valtava voimavara jota meidän kannattaa hyödyntää!
Hyvinvointialueen tai kunnan pitää olla koordinoija ja kokoaja, joka hankkii rohkeasti palveluita myös yksityiseltä sektorilta että yhdistyksiltä. Näin palvelut tuotetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja veronmaksajan rahaa kunnioittaen.
Kunnan elinvoima syntyy menestyvästä yrityskentästä
Vaikka tyyppillistä kunnille on, että muutama suuri yritys maksaa leijonaosan yhteisöveroista, se mikä asukkaalle ja valtaosalle pienyrittäjistä näkyy, on menestyvä ja monipuolinen pienyritysten – palveluiden kenttä. Tästä kentästä syntyvät työpaikat, elinvoima ja viihtyisyys, sekä myös vahva yhteisöverokanta, joka kestää suhdanteita.
Kunnan ei pidä harjoittaa julkisilla varoilla yritystoimintaa ja ottaa riskiä, vaan mahdollistaa se yrityksille. In-house yhtiöillä ei pidä korvata tarjontaa, joka on saatavilla kilpailluilta markkinoilta.
Käytännössä yritysten toimintaedellytykset ovat melko yksinkertaisia. Alla on jaettu nämä edellytykset kunnan näkökulmasta kolmeen osaan. Tällä kolmiolla yritys pääosin menestyy, vaikka toimialoilla nyansseja ja vaihteluita onkin.
1.) Riittävä osaavan työvoiman saanti. Tämä tarkoittaa saavutettavuutta, sekä sitä minkälaista kaupunkia ja asuntokantaa rakennamme. Eri liikennemuodot kevyen liikenteen, henkilöautoilun ja julkisen liikenteen käyttäjille mahdollistavat liikkumisen töihin, ja luovat pohjaa osaavan työvoiman rekrytointiin ja mahdollistavat työmatkailun.
Myös toimitilojen sijainti vaikuttaa, ja olemmekin toistuvasti pyrkineet lisäämään toimi- ja toimistotilojen määrää myös keskustan alueella, joka on hyvin saavutettava alue. Ideaalitilanteessa voimme tarjota myös enemmän perheasuntoja ja suurempia asuntoja, joissa osaajille on tarjolla koteja monipuolisesti.
2.) Riittävä asiakasvirta kauppa se on mikä kannattaa! Asiakasvirta on se mikä kattaa yritykset kulut ja muodostaa voiton. Keskustan eläväisyys ja taloudellinen toimeliaisuus koko alueella luo asiakasvirtaa. Kaupunki ei voi ostaa asukkaan puolesta, mutta me voimme kannustaa elävyyteen ja yritysten sijoittumiseen niin, että asiakasvirrat tukevat toisiaan ja luovat menestyksen edellytyksiä laajemmin koko alueelle. Kääntäen, esimerkiksi tietulleilla tai maksullisella asiointipysäköinnillä vaikutamme asiakasvirtaan negatiivisesti.
3.) Toimitilojen kustannuskehitys. Käytännössä toimitilakanta on se kustannusten osa, johon kaupunkina voimme vaikuttaa kaavoituksella ja kehittäessämme kaupunki. Samalla kun kehitymme voimakkaasti – joka on ihan hyvä asia – tulee huolehtia myös siitä, että meillä on myös edullisemman pään toimitiloja tarjolla. Uutta ja vanhaa, isompaa ja pienempää.
Tilanteessa jossa keskusta on uudistunut voimakkaasti ja valtaosa tiloista on uusia ja isoja Bulevardin korttelissa, jäljelle jäävien vanhempien toimitilojen vuokrakehitys on ollut käsittääkseni kovaa. Tarjonnan ja kysynnän suhde muuttuu äkisti, joten hinnat nousevat.
Isoa ja pientä, ja uutta sekä vanhaa sisältävä toimitilakanta tarjoaa terveen markkinan, josta löytyy koti kaikenlaisille yrityksille.
Kun pidämme kehityksessä mukana malttia ja ajattelemme kehitystä myös monipuolisen toimitilakannan näkökulmasta, voimme ainakin yrittää vaikuttaa mahdollisimman monelle yritykselle sopivaan tilakantaan ja siten kohtuulliseen kustannustasoon.
Hyvinvointi ja elinvoima alkaa yrityksistä
Yhteenvetona; menestyvät ja monipuoliset elinkeinot ovat ne, joissa luodaan uudet työpaikat ja ne verotulotkin, joilla hyvinvointivaltiomme rahoitetaan. Pidetään siis huolta yrityksistä pienestä suureen, ja startupista konkariin!
Jos jaksoit lukea tähän saakka, onneksi olkoon. Toimivat palvelut ovat laaja käsite, ja samalla on varmistettava verovarojen vastuullinen käyttö.
Toivon, että onnistuin avaamaan näkemyksiäni. Lisää arvoistani voit lukea artikkelista teemani – pysyvät arvoni. Voit myös lukea katsauksen siitä, mitä teimme viimekaudella, blogin arvokas ikääntyminen ja toimivat palvelut, sekä tarkan talouden ja maltillisten investointien blogikirjoitusta.
Haluatko olla mukana? Katso tästä miten voit olla mukana kampanjassani.
Numeroni ovat
👍 Järvenpään kuntavaaleissa 132
👍 Keski-Uudenmaan aluevaaleissa 2068
Ennakkoäänestys on avoinna 2. – 8.4., ja varsinainen vaalipäivä 13.4. Vaalit.fi -sivulta löydät kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestysohjeen, sekä aanestyspaikat.fi palvelusta ennakkoäänestyspaikat.
– Willem van Schevikhoven
#oikeastioikealta #kokoomus #järvenpää #keskiuusimaa #kuntavaalit #aluevaalit