Vastuullinen rahankäyttö ja maltilliset, perustellut ja harkitut investoinnit ovat arvo, jonka ytimessä on käyttää yhteisiä verovarojamme tehokkaasti ja välttää viimeiseen asti tarvetta korottaa veroja. Tavoitteen pitäisi oikeastaan olla verojen laskeminen, koska verovarat joita käytämme ovat veronmaksajan ansaitsemia, ja kuuluvat lähtökohtaisesti sille joka ne on alun perin ansainnut.
Päättäjinä vastuumme on ottaa veroina vain sen verran, mikä on ehdottoman välttämätöntä, ja käyttää se vastuullisesti.
Tässä on melko pitkä kirjoitus muutamine esimerkkeineen siitä, mitä vastuullinen verovarojen käyttö tarkoittaa, ja millä keinoin tehokasta taloutta ja investointeja on mahdollista tavoitella. Jos et halua lukea koko artikkelia, tässä ovat osa-alueet otsikoittain.
- 👍 Jatkuva tehostaminen: tehdään joka kerta vähän paremmin
- 👍 Maltilliset investoinnit: korjataan ja pidetään jalat maassa
- 👍 Toimivat palvelupolut tuovat arvoa asiakkaalle, ja säästöä alueelle
- 👍 Digitaaliset palvelut ovat nykyaikaa
- 👍 Palveluseteli ja monituottajamalli luo tehokkuutta ja joustoa
- 👍 Henkilöstön mitoittaminen oikein ja vaihtuvuuden pienentäminen
Tehokas talous ja maltilliset investoinnit ovat jatkuvaa työtä
Talouden tehokkuuteen tai velkaantumisen hillintään ei ole yhtä, välitöntä ja massiivista keinoa, vaan se on työtä jota tulee tehdä jokaisen investoinnin, talousarvion ja käyttösuunnitelman kohdalla. Uudestaan, ja uudestaan.
Seuraavassa on muutamia konkreettisia keinoja, joilla taloutta on mahdollista johtaa sekä tehokkaasti, että asukkaalle arvoa tuottavasti niin Järvenpäässä kuin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.
👍 Jatkuva tehostaminen
Termi saattaa kuulostaa uuvuttavalta, mutta mietitään mitä olisi tapahtunut, ellei joku olisi rakennustyömaalla keksinyt, että nauloja voi vasaran sijaan kiinnittää naulapyssyllä. Talomme olisivat poskettoman kalliita, ja niiden valmistuminen kestäisi paljon pidempään. Naulapyssyllä tehokkuus parani aika suurellakin loikalla. Tehokkuutta pitää toiminnassa etsiä mielestäni jatkuvasti. Tehokkuus on paremmin tekemistä.
Naulapyssyyn verrattavia innovaatioita ei ole tarjolla kovin usein, mutta silti joka vuosi voimme tehdä paremmin, hankkia järkevämmin, ja kilpailuttaa fiksummin.
Päättäjän työssä tehokkuuden etsiminen alkaa siitä, että tulojen ja menojen kehityksen syyt ymmärretään, ja uskalletaan kyseenalaistaa uudenkin talousarvion lukuja. Myös arvovalintoja on uskallettava tehdä sen suhteen, mitä lakisääteisen tason ylittäviä palveluita on perusteltua tarjota.
Esimerkki priorisoinnista on ensihoito. Ensihoito pelastaa tänäänkin jonkun hengen, ja on välttämätön palvelu.
Olen joskus ehdottanut tehokkuuspalkkioita henkilöstölle. Esimerkkinä, jos työntekijä löytää paremman ratkaisun ja säästää 5000 euroa yhteistä rahaa, soisin mielelläni hänelle 1 000 euroa. Veronmaksajat jäävät silti 4000 euroa voitolle.
Jakosuhde on karkea esimerkki – kannustimen pitää motivoida tekemään pieniäkin toimia työntekijätasolla. Isot ja merkittävät tehokkuustoimet ovat harvassa, eli meidän pitää koko organisaationa olla motivoituneita vastuulliseen rahankäyttöön.
Kannustinohjelmat eivät saaneet liialti kannatusta, mutta mielestäni tehokkuuden etsiminen on koko organisaation tehtävä, ja siitä voisi hyvin myös palkita joko yksilöitä tai tiimejä.
Päättäjän, ja ideaalitilanteessa koko henkilöstön, on jokaisen menon kohdalla varmistuttava että se on perusteltu, eikä sille ole parempaa vaihtoehtoa. Se on vastuullista rahankäyttöä.
👍 Maltilliset investoinnit: korjataan ja pidetään jalat maassa
Investoinnit kuten uusien koulujen tai päiväkotien rakentaminen, ovat mittavia hankintoja. Ne eivät suoraan tule kaupungin tuloslaskelmaan, vaan menevät taseeseen. Taseesta investointi poistetaan, eli lasketaan useammalla vuodella kuluna sen oletetun käyttöiän mukaan. Investointien lainalla rahoittamisen mukana seuraavat myös korkokulut, jotka ovat iskeneet voimalla velkaantuneisiin kuntiin.
5000 euron auton kustannukset kuvitellun 5 vuoden pitoajan aikana ovat 1000 euroa vuodessa. Korkokulut, esimerkiksi 3 % vuodessa ovat ensimmäisenä vuonna 150 euroa. Sama logiikka, mutta eri mittakaava pätee myös julkisiin investointeihin.
Omassa taloudessa hankimme asunnon, auton ja hyvässä lykyssä kesämökin sen mukaan, mihin meillä on varaa. Asuntoa pyritään korjaamaan purkamisen sijaan, ja auton vaihto on perusteltu. Samaa tarkkuutta tarvitaan julkisissa investoinneissa.
Kuluvalta kaudelta otetaan Järvenpäästä esimerkiksi Kansakoulunkadun kouluhanke. Hanke esitettiin aluksi laskelmissa niin, että korjaaminen tulisi yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Tarkemmin asiaan tutustuessamme selvisi nopeasti, että varmuuden vuoksi peruskorjausvaihtoehdossa koulusta olisikin korjauksen yhteydessä purettu melkein kaikki. Emme itsekään ensimmäisenä kai ajattele vaihtoehtoa, jossa omistamastamme rakennuksestamme säilytetään vain perustukset, savupiippu ja osa runkoa.
Kävimme hallituksen kanssa paikan päällä koulussa, ja melko pitkässäkin päätöksentekoprosessissa on haettu vaihtoehto, jossa peruskorjaus toteutetaan enemmän vanhaa kunnioittaen, ja huomattavasti pienemmällä hintalapulla. Maltillisemman korjauksen vaihtoehto on vain ja ainoastaan järkevää: hieno historiallinenkin rakennus säilyy, ja rahaa käytetään aika paljon vähemmän. Asia on edelleen päätöksentekoprosessissa.
Mitä maksaa koulun muuttaminen päiväkodiksi? Vastaus on, että todella paljon. Äkkisältään voisi ajatella, että vaihdetaan kyltti ja se on siinä, mutta tilojen käyttötarkoitusten muuttaminen on tosiasiassa todella kallista. Sama pätee myös hyvinvointialueen kiinteistöihin.
Päiväkodin tapauksessa vaihtoon menevät wc-pöntöistä lähtien todella monet kalusteet, seinien siirrot maksavat tottumiimme hintatasoihin maltaita, ja jos pihan leikkikalusteita uusitaan, saadaan helposti kulumaan noin kuusinumeroisia summia.
Ongelman ydin on palveluverkon voimakas muuttaminen. Kouluista tehdään päiväkoteja, päiväkoteja puretaan ja muutetaan viereisiä kouluja päiväkodeiksi, tai siirretään lapsia toiseen kohteeseen. Kaikki nämä muutokset vaativat investointeja, ja jokaista muutosta tulisi harkita tarkasti.
On totta, että keskitetty palveluverkko olisi monessa tapauksessa tehokas – jos rakennamme sitä tyhjästä. Järvenpäässä palveluverkkoa on muokattu paljon, ja muutos- ja korjaustarpeita on edelleen. Osa on välttämättömiä, mutta
Usein olisi viisasta säilyttää vaikka maltillista ylikapasiteettiakin, ja välttää kalliita investointeja. Myös pysyvyys on asukkaille arvo itsessään, koska asuinpaikkakin on voitu valita palveluiden läheisyyden perusteella.
👍 Toimivat palvelupolut tuovat arvoa asiakkaalle, ja säästöä alueelle
Mikä ihme on palvelupolku tai -ketju? Tiivistettynä tavoite on tunnistaa hoitopolkuja ja -tarpeita, joita asiakkaat käyttävät, ja sujuvoittaa niitä. Palvelupolussa siis tunnistetaan ja kuvataan mitä palveluita tietyn tyyppinen asiakas tarvitsee, ja vähennetään niin turhaa monella luukulla asiointia, kuin sen luomaa henkilöstön työkuormaakin.
Arvo asukkaalle syntyy tekemisestä, ei luukulta toiselle juoksemisesta. Alueella on rajallinen määrä rahaa käytössään, ja mitä tarkemmin se kohdistetaan tekemiseen, sitä vastuullisemmin myös käytämme rahaa.
Aloittaessani aluevaltuutettuna viime kaudella, suorastaan hämmästyin kuinka iso ”himmeli” hyvinvointialue oikeasti on. Palvelemme noin 200 000 asukasta kuudessa eri kunnassa. Työsarkaa toimivien palvelupolkujen järjestämisessä on edelleen, ja työ on vasta alussa.
Uudenmaan erillisratkaisu tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoito järjestetään HUSin kanssa. Erikoissairaanhoito osa-alue, joka ylitti vuoden 2024 voimakkaimmalla euromäärällä, 12,4 miljoonalla eurolla. Toimivat palvelupolut ovat avainasemassa myös erikoissairaanhoidon kustannusten ennustettavuudessa. Kun palvelu toimii ja hoitoa saa sujuvasti, on mahdollista hoitaa oikein ja tehokkaasti, useammin myös ilman erikoissairaanhoitoa.
👍 Digitaaliset palvelut ovat nykyaikaa
Laitetaanko jokainen etävastaanotolle, ja lopetetaan puhelinpalvelu? No ei tietenkään!
Digitaaliset palvelut, joissa ajanvaraukset, niiden muutokset ja kiireettömän hoidon saavutettavuus järjestyvät tarvittaessa etänä, ovat nykypäivää. Yksityisellä puolella kirjaudut pankkitunnuksilla verkkoon, valitset vapaan ajan, ja tulet sovittuna aikana paikalle. Hoitajan tai lääkärin vastaanoton saa siihen soveltuvissa tapauksissa myös kotisohvalta.
Digitaalisten palveluiden tulisi olla laajasti saatavilla kaikille. Perinteisiä palveluita ei kuitenkaan tule unohtaa, jotta voimme palvella myös heitä, jotka eivät voi digipalveluita käyttää.
Takkuava takaisinsoitto on perustellusti turhauttanut asukkaita kuluvan kauden aikana, ja se on vienyt myös henkilöstön resursseja ja aiheuttanut turhaa työtä kun asiakas on jo saanut apua tai vaiva on jo hoidettu. Edestakaisin soittelu on tehotonta työtä, kun asia on monesti mahdollista ratkaista myös nykyaikaisin menetelmin.
Tavoite ei ole survoa kaikkia asukkaita, esimerkiksi omaa äitiäni käyttämään pakolla digipalveluita. Tavoite on vapauttaa mahdollisimman paljon käsiä varsinaiseen potilastyöhön, jolloin käytämme henkilöstöämme heidän osaamistaan vastaavaa arvoa tuottavassa tehtävässä, ja säästämme resursseja tiukassa taloustilanteessa.
👍 Palveluseteli ja monituottajamalli luo tehokkuutta ja joustoa
Yksityinen sektori on kerta toisensa jälkeen osoittanut tehokkuutensa niin palvelun laadun kuin kustannusten näkökulmasta. Sen sijaan, että rakennamme alueena vahvasti julkiseen tuotantoon painottunutta tuotantotapaa, yritykset – myös pienet toimijat – tulisi osallistaa vahvasti palvelutuotantoon.
👍 Henkilöstön mitoittaminen oikein ja vaihtuvuuden pienentäminen
Henkilöstökustannukset ovat sekä hyvinvointialueella että kunnissa kiinteistöjen ohella mittavimpia eriä talousarviossa. Kestävässä taloudessa työhyvinvointiin panostetaan, työkuormat mitoitetaan kohtuullisiksi, ja sisäisistä etenemismahdollisuuksista työkiertoineen huolehditaan niin hyvin, kuin mahdollista.
Kalleimpia henkilöstökysymyksiä ovat esimerkiksi sairaspoissaolot joita toinen työntekijä tai vuokratyöntekijä tuuraa, vaihtuvuus josta seuraa sijaiskustannuksia, ja uuden henkilöstön sisäänajo. Keusotella eräs merkittävä sopeutustoimi on nimenomaan vähentää sijaiskustannuksia, eli panostaa henkilöstön pysyvyyteen ja oikeaan mitoitukseen.
Panostamalla pysyvään ja hyvinvoivaan henkilöstöön, hyvään johtamiseen ja toimivaan työympäristöön, voidaan vaihtuvuuden kustannuksia pienentää.
Myös henkilöstömäärä tulee mitoittaa tarpeen mukaan. On yksilötasolla rankkaa sanoa näin, mutta julkisellakaan puolella ei pitäisi olla varaa tehtäviin tai tehottomuuteen. Osa tätä tehottomuutta on muuten myös tietyllä tapaa selvitykset, raportit ja lisätyöt, joita me päättäjät pyydämme joskus liiaksikin. Päätösten tulee perustua tietoon, mutta joskus tietoa pyydetään mielestäni myös varmuuden vuoksi.
Resurssit tulee kohdentaa asukkaalle arvoa tuottaviin palveluihin, ja ennakoida henkilöstötarpeita mahdollistaen myös sisäistä vaihtuvuutta, joka on pehmeä tapa toteuttaa henkilöstön allokointia.
Tehokasta taloutta – monella tapaa
Jos jaksoit lukea tähän saakka, onneksi olkoon. Tehokas talous ei ole kerrasta kuntoon -projekti, vaan verovarojen vastuullinen käyttö vaatii paljon työtä ja hereillä olemista koko ajan. Päättäjänä minua läpileikkaava arvo on vastuullinen verovarojen käyttö niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa.
Toivon, että onnistuin avaamaan laajinta arvoani. Lisää arvoistani voit lukea artikkelista teemani – pysyvät arvoni. Voit myös lukea katsauksen siitä, mitä teimme viimekaudella, sekä arvokkaan ikääntymisen ja sujuvien palveluiden ajatuksistani.
Haluatko olla mukana? Katso tästä miten voit olla mukana kampanjassani.
Numeroni ovat
👍 Järvenpään kuntavaaleissa 132
👍 Keski-Uudenmaan aluevaaleissa 2068
Ennakkoäänestys on avoinna 2. – 8.4., ja varsinainen vaalipäivä 13.4. Vaalit.fi -sivulta löydät kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestysohjeen, sekä aanestyspaikat.fi palvelusta ennakkoäänestyspaikat.
– Willem van Schevikhoven
#oikeastioikealta #kokoomus #järvenpää #keskiuusimaa #kuntavaalit #aluevaalit